Kärkiteemat sosiaalityön kehittämiseen


Kansalais- ja asiakasosallisuus sosiaalityössä

Kansalaisten, kuntalaisten, palvelukäyttäjien ja asiakkaiden osallistaminen sekä asiakaslähtöisyyden tavoitteet ovat läpitunkeva teema kaikessa sosiaalityön kehittämisessä. Osallisuuden eri tasot tulee huomioida sosiaalihuollon palveluita kehitettäessä.

Kansalaiset ja asiakkaat kiinnitetään osalliseksi sosiaalityön ja –sosiaalipalvelujen kehittämiseen yhteiskehittämisen eri menetelmiä hyväksi käyttäen ja palveluita kehitetään entistä enemmän asiakkaiden omat näkemykset huomioivaksi ja asiakkaan voimavaroja tunnistavaksi. Oleellista on myös asiakkaiden yhteisö- ja yhteiskuntaosallisuutta edistävien ja valtaistavien työmenetelmien ja palveluiden kehittäminen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin edistämiseksi.

● Asiakasneuvonpito-toimintamalli sosiaalityön kehittämisen välineenä
● Kansalaisosallisuus maakunnallisten rakenteiden luomisessa ja osana rakenteita
● Perustoimeentulotuen siirron palaute kehittämistyön välineenä
● Osallisuuden palaset ja osallisuuden eri tasot (SOKRA-koordinaatio)
● Sosiaalityön yhteiskehittäjyysmalli ja kehittäjäkumppanuus

Jäsentyvä sosiaalityö

Tässä hankkeessa sosiaalityö ymmärretään sosiaalihuoltolain toteuttamiseksi ja -palveluiden järjestämiseksi tehtävänä kokonaisvaltaisena työorientaationa tai toimialana. Lähimmin sosiaalityö paikantuu tässä kuntien ja jatkossa maakuntien sosiaalityöhön, jota tekevät sosiaalityöntekijät ja –ohjaajat sekä joukko muun ammattinimikkeen omaavia työntekijöitä. Työhön kuuluu oleellisesti asiakkaiden tuen tarpeen arvioiminen ja tarvittavien palveluiden järjestäminen, mutta myös tehostettuna sosiaalityönä annettavien (sosiaalinen kuntoutus) palveluiden tuottaminen.

Tässä hankkeessa sosiaalityötä jäsennetään edelleen siten, että sosiaalityö sisältää saumattomasti sekä yksilökohtaisen sosiaalityön että rakenteellisen sosiaalityön (ml. yhteisösosiaalityö). Yksilökohtainen työskentelyote tarkoittaa yksittäisen asiakkaan tuentarpeen arvioimista ja palveluiden järjestämistä pohjautuen yksilölle annettaviin päätöksiin ja tunnistaen asiakkaiden tilanteiden yhteydet yhteiskunnan rakenteisiin (SHL luku 4). Rakenteellinen sosiaalityö nähdään kansalaisten hyvinvointia edistävänä yhteisöllisenä toimintana, vaikuttamistyönä yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja tiedontuotantotyönä asiakastyön rinnalla (SHL luku 2).

● Rakenteellinen sosiaalityö
● Yksilötyöstä kertyvän tiedon hyödyntäminen rakenteellisessa työssä

Maakunnallinen sosiaalityö

Tulevaisuudessa sosiaalityö maakunnallistuu sote-rakenteiden uudistamisen myötä. Tämä ei tarkoita sosiaalityön katoamista kunnista ja lähiympäristöistä vaan sosiaalityön raamit uudistuvat. Sosiaalityö vankistuu sen tavoitteita ja päämääriä koskevan laajemman yhteisen ymmärryksen ja käsityksen muodostumisen kautta.

Uusissa sote-rakenteissa maakuntiin rakenteellisesti sijoittuvan sosiaalityön ja kuntien hyvinvoinnin edistämistyön laajalle yhteistyölle tulee varmistaa parhaat mahdolliset edellytykset. Miten varmistetaan kansalaisten/kuntalaisten sosiaalinen hyvinvointi? Hankkeessa maakunnallistuvaa sosiaalityötä kehitetään tiiviissä yhteistyössä Kuntaliiton kanssa.

● Vaikuttaminen sosiaalityön näkymiseen ja kehittymiseen maakunnallisten sote-rakenteiden luomisessa
● Maakuntien välinen yhteistyö
● Kuntien hyvinvointityön tukeminen ja maakunta-kunta yhteistyön kehittäminen tulevissa soterakenteissa

Sosiaalityö toimeentulotuen Kela-siirron jälkeen

Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden palveluprosessin turvaaminen, kuntien sosiaalihuollon henkilöstön tukeminen, uusien palvelujen ja palvelu- ja henkilöstörakenteiden kehittäminen ja käyttöönotto, sekä Kela- siirron nivominen osaksi sosiaalihuollon uudistumista ja asiakasosallisuuden vahvistaminen. Kelan lisäksi Kuntaliitto on keskeinen yhteistyökumppani Kela-siirron jälkeisen sosiaalityön kehittämistyössä.

● Kunta-Maakunta-Kela yhteistoimintamallin luominen

Uuden sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö

Uusi Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan huhtikuussa 2015. Lain tarkoituksena on vahvistaa peruspalveluja ja sitä kautta vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Uuden SHL:n mukaisessa yksilökohtaisessa työskentelyssä on auki kirjoitettu asiakasprosessin vaiheittaisuus aikaisempaa vahvemmin. Erityisesti palvelutarpeen arvio korostuu sosiaalihuollon toimintatavassa. Kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja ongelmien ennaltaehkäisyssä tärkeää on saada ajoissa riittävää ohjausta ja neuvontaa sekä tuen tarpeen arviointia. Sosiaalihuollossa korostuu erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa ja erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden mahdollisuudet päästä palveluiden piiriin ja käyttää valinnanvapauttaan. Palvelutarpeen arviointi on sosiaalihuoltoon kuuluva keskeinen palvelutehtävä, jonka toteuttaminen edellyttää kokonaisvaltaisuutta sekä laaja- ja monialaisuutta. Palvelutarpeen arviointi tehdään henkilön elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa. Uudistuva toimintaympäristö tarjoaa sosiaalityölle mahdollisuuden uudistaa myös palveluitaan. Oleellista on myös jäsentää sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen suhdetta erityisesti huomioiden sote-palveluiden järjestämisen ja tuottamisen erottaminen rakenneuudistuksessa.

● Sosiaalityön asiakkaaksi –asiakkuuden vireille tulo
● Palvelutarpeen arviointi
● Arvioinnin työkalut ja orientaatiot palvelutarpeen arvioinnissa /sosiaalityössä
● Sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen uudistuvat työmenetelmät ja palvelut

Sosiaalityön trendit

Yksilökohtaisen ja toimistokeskeisen työskentelyotteen rinnalle sosiaalityöhön on rantautumassa vahvasti erilaisten ryhmämuotoisten ja toiminnallisten toimintamuotojen hyödyntäminen.
Sosiaalityön keskeisenä haasteena on ymmärtää, että erilaisia palveluja, toimijoita ja kumppaneita on tarjolla asiakasta palvelevien työmenetelmien kehittämiseksi. Monitoimijaisten mallien kehittäminen on keskeistä sosiaalityön tulevaisuudessa. (Karjalainen 2016, 134)

”Jalkautuvan sosiaalityön = sosiaalityö turuilla ja toreilla” nähdään vanhan toimistoympäristöön paikantuneen sosiaalityön uutena tavoitetilana. Jalkautuvan työn työmuotojen jäsentäminen ja sen tarpeen tunnistaminen yksilökohtaisessa työssä ja rakenteellisessa sosiaalityössä (ml. yhteisösosiaalityö) sekä yleisen ohjauksen ja neuvonnan palveluna edellyttää paikallisiin olosuhteisiin sopivien muotojen kokeilemista.

● Ryhmämuotoiset työskentelytavat sosiaalityössä
● Leikillisyys ja pelillisyys työotteena
● Moniammatillisuus palvelutarpeen arvioinnissa
● Jalkautuva sosiaalityö