Miksi käyttää Kykyviisaria sosiaalityössä?

Sosiaalityössä tieto on luonteeltaan laadullista, tilanteissa ja vuorovaikutuksessa rakentuvaa ja osin vaikeasti mitattavaa ja vertailtavaa. Oman työnsä vaikutuksia on saanut seurata lähinnä asiakastasolla. Perinteinen keskustelu ja kohtaaminen tulevat aina olemaan sosiaalityön keskiössä, mutta olisiko siellä tilaa täydentävälle mittaustiedolle? Pitää olla, sillä olemme siirtyneet maailmaan, missä tiedon tulisi olla mitattavassa ja helposti esitettävässä muodossa. Niukkenevia sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja jaetaan vaikutusten ja vaikuttavuuden perusteella. Myös sosiaalityön on syytä perustella paikkaansa ja sen tuloksia tulee arvioida. Tiedon tuottamisessa tarkoituksenmukaisten arviointivälineiden valinta on tärkeää, sillä sosiaalityössä ”hyvä tulos” on henkilökohtainen ja näkyy usein mikrotasoisina hyvinvointivaikutuksina, tai siinä että tilanne pysyy ennallaan.

Yksi mahdollinen arviointiväline on Kykyviisari. Sen avulla vastaaja tuottaa itse tietoa työ- ja toimintakyvystään ja asettaa henkilökohtaisia tavoitteita. Kykyviisari-toimintamalli tekee näkyväksi myös vastaajan toimintakyvyssä tapahtuneen muutoksen henkilökohtaisella tasolla, vertaamatta sitä muihin vastaajiin. Kykyviisaria ja sen tuottamaa tietoa voi käyttää yksilötasolla, ryhmätasolla ja päätöksenteon tukena.

Yksilötasolla asiakastyössä Kykyviisaria voi hyödyntää tilannearvion tekemiseen, palvelutarpeen arvioon ja tavoitteiden asettamiseen. Asiakas voi täyttää Kykyviisarin kykyjensä mukaan suoraan verkkoon kotonaan tietokoneella tai mobiilisti, tai paperilla. Suoraan verkkoon tehdessään asiakas saa saman tien myös palautteen työ- ja toimintakyvystään. Työntekijä taas pääsee katsomaan asiakkaan vastaukset ja tulokset. Kykyviisarin kehittelijöinä olemme saaneet asiakkailta palautetta, että Kykyviisarin tulos tulee käsitellä yhdessä työntekijän kanssa. Tuloksista keskusteltaessa asiat taustoittuvat ja päästään asettamaan tavoitteita ja pohtimaan tavoitteiden mukaisia palveluita.

Usein kuulee sanottavan, että ”ne meidän asiakkaat, ne on sitten vaikeita”. No millä tavalla vaikeita? Sitä onkin jo vaikeampi sanottaa vaikkapa määrärahoista päättävälle johtajalle. Kun Kykyviisaria käytetään systemaattisesti, syntyy ryhmätason tietoa. Asiakasprofiileja. Tätä toimintakykytietoa voi kertyä esimerkiksi jonkun toimipisteen kaikista asiakkaista tai sitten tiettyyn palveluun osallistuneista asiakkaista, siten kuin rajauksen haluaa tehdä. Kykyviisaria käyttävän toimijan on mahdollista seurata Kykyviisarituloksia ja ryhmäraportteja reaaliaikaisesti, ja liittää niitä vaikka seuraavan päivän johtoryhmän palaveriin esitykseen. Selkeästi esitettävällä ja luotettavalla tiedolla on helppo perustella asioita. Ryhmätason tietoa voidaan hyödyntää oman työn vaikutuksia arvioitaessa.

Kykyviisari perustuu asiakkaan omaan arvioon tilanteestaan. Se antaa asiakkaalle äänen ja on siten arvokasta ja huomioon otettavaa tietoa. Kun Kykyviisarilla on annettu ääni organisaatiossa yksilö- ja ryhmätasolla, syntyy myös organisaatiotason asiakasprofiileja. Kun niitä yhdistetään, annetaan jo ääni todella monelle asiakkaalle (jotka yleensä eivät ole äänessä!) ja sanoitetaan heidän tilannettaan, mikä esimerkiksi resursseista ja toiminnoista päätettäessä on syytä ottaa huomioon.

Työn arki vie mennessään meitä ja varsin pian työn tekemiseen muodostuu omat rutiininsa. Rutiinit helpottavat kiireen keskellä, mutta ajoittain on hyvä pysähtyä ja tarkastella niitä. Haastankin varsinkin esimiehiä pohtimaan mahdollistaako työpaikan arki systemaattisen arviointimenetelmän käyttämisen? Mikäli uuden toimintamallin käyttöönotto ruuhkauttaa vähäksi aikaa odotushuonetta, voi se huomenna jo palkita.

Kirsi Unkila
Erityisasiantuntija
Työterveyslaitos

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *