Kokemusohjaus kokemustietoon pohjautuvana asiantuntijuutena

Minulla oli ilo tehdä Jyväskylän yliopistoon syksyllä 2018 sosiaalityön pro gradu -tutkielmani kokemusohjauksesta, joka on Lahdessa Soteho -kehittämisryhmän kehittämä ja kolmeen otteeseen eri tahojen kanssa pilotoitu työmuoto. Yhteistyötä on palvelupiloteissa aiemmin tehty psykiatrian päiväpolin sekä Mielenterveyden keskusliiton sopeutumisvalmennuksen kanssa. Pro gradu -tutkielmani keskittyi erityisesti kolmanteen, PRO SOS -hankkeessa pilotoituun kokeiluun, joka totetutettiin Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä Työikäisten sosiaalipalveluissa. Blogissani aion avata tiivistetysti tutkimustuloksiani eli millaisena työmuotona kokemusohjaus näyttäytyy tutkimukseni valossa.

Kokemusohjaus on asiakkaan kanssa tehtävää yksilöllistä ja tavoitteellista työtä, jota tekee kokemusohjaaja (osatyökykyinen), jolla on omakohtainen kokemus kuntoutumisesta ja toipumisprosessista. Kokemusohjaus perustuu kokemusohjaajan omakohtaiseen kokemukseen mielenterveys- ja/tai päihdeongelmasta ja niistä selviytymiseen. Toiminnan tavoitteena on asiakkaan kokonaisvaltainen arjen ja elämänhallinnan tukeminen. Taustalla vaikuttavat niin sanottu ”kotoa pois” -ajattelu eli työtä tehdään asiakkaan kanssa hänen kotinsa ulkopuolella. (Piiroinen 20017.)

Tutkimustulosteni perusteella kokemusohjauksesta piirtyy kuva jalkautuvasta, asiakaslähtöisestä matalan kynnyksen palvelusta, johon liittyy kokemustietoon perustuvaa asiantuntijuutta (mm. oman työn rajaaminen, suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus, verkostotyö) ja professionaalisuutta (mm. hyvät sosiaaliset taidot, epävarmuuden sietokyky, rohkeus puhua vaikeistakin asioista, palkkio), mutta siihen liittyy myös vertaisuuden elementtejä (mm. kokemustieto samankaltaisesta elämäntilanteesta). Kokemusohjauksen taustalla on ajatus asiakkaan tarvelähtöisyydestä, eikä niinkään esimerkiksi asiakasohjaustahosta. Tutkimusaineistoni perusteella kokemusohjauksen arvoja ovat asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, asiakkaan kunnioittaminen ja kuunteleminen.

Tutkimusaineistoni pohjalta laadin myös kokemusohjauksen nelikenttämallin eli SWOT –analyysin. Siitä voi nähdä kokemusohjauksen tämän hetkiset vahvuudet, mahdollisuudet, haasteet sekä uhat:

 

Kaiken kaikkiaan kokemusohjaus on työmuoto, joka on valmis juurrutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään sekä monistettavissa eri toimintaympäristöihin. Juurruttamisen yksi isoin haaste on taloudelliset resurssit eli raha. Kokemusohjauksen paikka tulevaisuuden palvelujärjestelmässä voidaan nähdä sellaisena, että asiakasohjaus voitaisiin toteuttaa miltä tahansa sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilta (esim. työikäisten palvelut, lapsi- ja perhepalvelut, psykiatria). Asiakasohjauksen keskiössä olisi asiakkaan tarve kokemusohjauksen palvelulle ja asiakkaan mahdollisuus hyötyä kokemusohjauksesta, eli palvelun oikea-aikaisuus ja asiakkaan oma motivaatio ja sitoutuminen. Toisaalta se voisi profiloitua myös sosiaalisen kuntoutuksen toimintamuodoksi, joka toisi työmuodolle niin sanotun lakisääteisen tuen ja tätä kautta vahvemman aseman palvelujärjestelmässämme.

Toivon todella, että kokemusohjaus löytää tulevaisuudessa oman, vakiintuneen paikkansa ja mahdollisimman moni asiakas saa mahdollisuuden kokea ja hyötyä kokemusohjauksen asiakaslähtöisestä työskentelystä ja kokemusohjaajan rinnalla kulkemisesta.

Kirjoittaja

Anne Pulkkinen

LÄHTEET

Piiroinen, M. 2017. Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona. Valtakunnalliset sosiaalityönpäivät 25.-26.1.2017. Lahti. PowerPoint –esitys.
http://paijathameensosiaalityo.pbworks.com/w/file/fetch/114730273/4_Kokemusohjaajatoiminta_Piiroinen.pdf

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.